Merieläinpuistot historiaan

Jonna Jonna

Ehkä eniten koskaan minuun vaikuttanut elokuva on dokumentti Blackfish. Blackfish esittelee Yhdysvalloissa toimivia merieläinpuistoja ja dokumentissa mennään syvälle kulissien taakse, jossa näkee miten sairasta tällainen toiminta on. Blackfish kertoo suurimmaksi osaksi Tilikumista. Tilikum on suurin koskaan vangittu miekkavalas, joka on aiheuttanut usean ihmisen kuoleman. 

1983 Pohjois-Atlantilla vangittiin urosmiekkavalas. Kahden vuoden ikäisenä se oli jo lähes nelimetrinen. Se on suurin koskaan vangittu miekkavalas."Tilikum" oli tullessaan kaikkien suosikki; se oppi nopeasti ja oli miellyttämisen haluinen. Sealandin entinen johtaja ja kouluttaja kertovat, että kouluttamaton Tilkum oli pistetty koulutetun valaan pariksi. Niiltä pyydettiin samaa temppua, jos Tilkum ei tehnyt sitä, molempia rangaistiin. Tästä koitui turhautumista koulutetulle valaalle, joka suuntasi turhautumisensa Tilikumiin. Tiettyinä kausina Tilkum oli täynnä hampaiden jälkiä, verta ja naarmuja.

Helmikuussa 1991 Sealandin työntekijä Keltie Byrn kompastui ja hänen jalkansa osui veteen, jolloin hän menetti tasapainonsa ja putosi altaaseen. Keltie yritti nousta pois altaasta, mutta valas nappasi hänen jalastaan kiinni ja veti hänet takaisin. Valas veti häntä veden alle ja piti siellä jopa minuuttiin asti. Keltie menetti henkensä.

Keltien tapausta ei tutkittu mitenkään. Yleisöltä ei kysytty miten tapahtumat etenivät. Uutisissa kerrottiin Keltien hukkuneen tapaturmaisesti. Kun dokumenttia varten haastateltiin silminnäkijöitä, he kertoivat, että valas selvästi veti hänet veden alle ja  hyökännyt valas oli selvästi Tilkum. Tilikum oli helppo tunnistaa suuren kokonsa lisäksi myös roikkuvasta evästään.

Keltien tapauksen jälkeen Sealand lopetti toimintansa ja vuonna 1992 Tilikum muutti Seaworldiin. Tilikumin osuudesta Keltien kuolemaan ei oltu kerrottu Seaworldin työntekijöille.

20 vuotta myöhemmin Tilikum aiheutti toisen kouluttajan kuoleman. Dawn Brancheau oli pidetty työntekijä ja yksi Seaworldin parhaista kouluttajista. Dawn oli kaikkien mukaan turvallisuusguru, hän oli se, joka tarkisti kaiken kahdesti ja katsoi, että muut tekevät kaiken oikein. 24.2.2010 Seaworldin valasesitykset muuttuivat ehkä iäksi, kun Dawn menetti henkensä kesken esityksen. Esityksen lopussa Dawn meni makaamaan Tilikumin viereen, mutta Tilikum nappasi häntä kädestä ja veti hänet veteen. Tilikum suorastaan silpoi Dawnin, hänen kehossaan oli repeämiä, raatelujälkiä, hiertymiä, murtumia ja verenvuotoa.

Seaworld tiedotti ensin Dawnin pudonneen altaaseen ja hukkuneen. Silloinen Seaworldin johtaja syytti Dawnia tapahtuneesta. ”Valas ei käyttäytynyt agressiivisesti” - hän sanoi. Miekkavalaskouluttajien onnettomuuksia on listattu yli 70. Suurin osa kouluttajista eivät olleet kuulleet yhdestäkään ennen työnsä aloittamista, sillä valaiden aiheuttamat kuolemat oli kuitattu kouluttajien virheiksi.

Ongelmia seurasi myös siitä, että valaita pidettiin öisin moduulissa. Se oli pienen verkon ympärillä satamassa, kuusi metriä leveä ja yhdeksän metriä syvä. Moduulin pientä kokoa yritettiin puolustaa sillä, että joku yrittäisi muuten vapauttaa valaat. Valaat olivat täysin pimeässä, virikkeettömässä 6x9- metrisessä metallialtaassa kaksi kolmasosaa elämästään. Talviaikaan niiden piti olla moduulissa iltaviidestä aamuseitsemään. Alussa valaat mahtuivat sinne ihan hyvin, kun olivat vielä pieniä. Eivät tosin silloinkaan voineet liikkua. Myöhemmin alkoi olla vaikeuksia saada valaat menemään pieneen teräslaatikkoon. Valaita alettiin pitää nälässä, jotta ne menisivät sinne ruoan perässä. Aina kun valaat päästettiin pois moduulista, niissä oli uusia hampaanjälkiä ja välillä myös verta.

Miekkavalas on todella viisas eläin. Jos sellainen joutuu elämään suurimman osan elämästään pienessä virikkeettömässä tilassa, se joutuu eräänlaiseen psykoosiin. Valaasta tulee tikittävä aikapommi, eikä se enää toimi samanlain kuin ennen. Ihminen sekoaisi vähemmästäkin. Tilikum ei ole ainoa valas, joka on tappanut ihmisiä.

Tilikum oli vaaraksi ja silti se pidettiin. Syynä tälle oli lisääntyminen, sitä käytettiin lähes kaikilla naaraille. Siitosohjelman ensimmäinen sääntö on, ettei sellaisen valaan sukua jatketa, joka on käyttäytynyt agressiivisesti ihmistä kohtaan. Kuitenkin Seaworldin valaista 54%:lla on Tilikumin geeniperimä.

Tilikum joutui Seawordlissa pian eristyksiin muista valaista, koska sen kimppuun hyökättiin usein. Se oli muiden kanssa vain lisääntymistarkoituksessa. Kun Seawordlissa valas sai jälkeläisen, se erotettiin emästään. Emä jäi huutamaan ja etsimään poikastaan.

Kouluttajat oppivat kertomaan yleisölle kaiken miten heille oli kerrottu. He kertoivat, että miekkavalaat elävät luonnossa 25-30 vuotiaiksi, vangittuna pidempään. Miekkavalastutkija kertoo, että luonnossa valaat elävät isoissa perheissä ja niiden elinkaari on samantapainen kuin ihmisellä. Naaraat voivat elää 100-vuotiaiksi, jopa vanhemmiksi. Urokset elävät 50-60-vuotiaiksi. Luonnossa varttuneet jälkeläiset eivät koskaan jätä vanhempiaan. Jokaisella yhteisöllä on täysin erilaiset tapansa. Niillä on ainutlaatuinen ääntelytapa, jota voi kutsua kieleksi. Tiedeyhteisö ei halua myöntää, että muilla eläimillä kuin ihmisillä, olisi kieli, mutta on selvää näyttöä siitä, että kyse on kielestä.

Kouluttajat kertoivat, että valaat elävät perheensä kanssa ja tulevat keskenään toimeen. Todellisuudessa valaat olivat toisilleen täysin vieraita valaita, jotka satuttiin vain ostamaan samaan paikkaan. Ne olivat kuin eri kansallisuuksista, ne puhuivat eriä kieltä. Ne eivät ymmärtäneet toisiaan ja tämän seuraksena oli hyperagressiivisuus. Valaita kuoli vankeudessa tämän takia. Kouluttajien mukaan neljäsosalla valaista selkäevä notkahtaa vanhetessa. Todellisuudessa riippuevä ilmenee vain prosentilla miekkavalaista. Vangittuna lähes kaikilla uroksilla on riippuevä.

Miekkavalaat voivat olla ihmisiäkin älykkäämpiä. Tähänkään päivään mennessä ei ole tallennettuja todisteita siitä, että miekkavalaat vahingoittaisivat ihmistä luonnossa. Miekkavalaan aivoissa on osa, jollaista ihmisellä ei ole. Osa valaan aivoista on rinnasteinen limbisen järjestelmän kanssa. Tämä osa käsittelee tunteita. Turvallisin päätelmä olisi, että näiden eläinten tunne-elämä on hyvin pitkälle kehittynyttä. On käymässä selväksi, että delfiineillä ja valailla on käsitys itsestä, käsitys sosiaalisesta suhteesta, jonka ne ovat vieneet uudelle tasolle. Se on paljon monimutkaisempi, kuin muilla nisäkkäillä, myös ihmisellä.

Tilikum ei ole hullu. Se ei tapa raakuuttaan, tai siksi ettei se tietäisi mitä se tekee. Tappamisen syy on turhautuneisuus ja ärsyyntyminen, eikä sillä ole mahdollisuutta purkaa sitä mitenkään. Tilikum elää suurimman osan elämästään yksin kelluen altaassa. Miekkavalas on todella sosiaalinen eläin, mutta Tilikum oli eristetty täysin muista.

Pahinta on se, että Tilikum on vielä tänäkin päivänä Floridan Seaworldissä ja esiintyy päivittäin. Seaworld kieltäytyi toistuvasti haastatteluista dokumenttia varten, joka kertoo jo paljon siitä, että he tietävät sen, ettei heillä ole tarpeeksi hyviä perustelujat toiminnalleen. Toukokuussa 2012 oikeus päätti, että Seaworldin kouluttajien on pysyttävä esityksissä esteiden takana, erillään valaista. Seaworld on valittanut päätöksestä. Dokumentin loppu on todella koskettava. Kaikki haastateltavat ex-kouluttajat viedään merelle, jossa he näkevät miekkavalaiden uivan isossa laumassa vapaina.

Mikään eläin ei ole niin raaka ja julma kuin ihminen, joka riistää täysin toiselta eläimeltä mahdollisuuden elämisen arvoiseen elämään. Nyt viimeistään olisi aika lopettaa kaikki merieläinpuistot, vapauttaa terveet ja nuoret yksilöt ja Tilikumin kaltaiset vanhat ja sairaat eläimet merialtaaseen, jossa ne voisivat elää ja kokea vielä meren luonnollisen rytmin.

Omalta osaltani haluan tukea vain toimintaa, jossa elämiä kohdellaan niitä arvostaen. Lomalla ei käy mielessäkään mennä ihailemaan eläimiä eläinpuistoihin tai delfinaarioon. Jokainen eläin ansaitsee elää luonnonmukaisesti, eikä pienessä tilassa vain ihmisten huvin ja rahan takia.