Kani

YLEISTÄ KANEISTA

Kani on suosittu lemmikkieläin, mutta vaativa hoidettava. Se tarvitsee paljon tilaa, seuraa ja vapautta sekä oikeanlaista ruokaa. Kani on liikkuva ja loikkiva eläin, jota ei saa pitää vankina häkissä. Se haluaa olla mukana siellä missä ihmisetkin.

Kanit elävät hyvällä hoidolla jopa 5–10-vuotiaiksi rodusta riippuen. Kanirotuja on kilon painoisesta kääpiökaneista yli seitsenkiloisiin. Eri rotujen ominaisuudet ja tarpeet eroavat hieman toisistaan, joten omistajan tulee hankkia runsaasti tietoa roduista ennen hankintaa.

Kanin luonne

Kanilla pitää olla aina lajitoveri seuranaan. Kahden kanin yhteisasuminen ei ole aina vaivatonta. Parhaat edellytykset ystävyyteen on

  • naaraalla ja leikatulla uroksella
  • leikatulla naaraalla ja leikatulla uroksella
  • samasta pentueesta olevilla kahdella naaraalla, jotka saavat kasvaa yhdessä. HUOM! Tämä ei kuitenkaan aina onnistu, sillä kanit saattavat alkaa tapella noin neljän kuukauden iässä ja silloin ne on erotettava eri häkkeihin.

Aluksi on paras antaa kanien rauhassa tutustua toisiinsa molemmille uudella alueella. Tutustumiseen vaaditaan useampia tutustumiskertoja. Parhaat edellytykset kahden kanin yhteiseloon on, kun heille tarjotaan riittävän suuri tila elämiseen, esimerkiksi oma huone.

Yleensä kanit pitävät toisen kanin läheisyydestä tai omistajan silityksestä. Ne ymmärtävät, että silittäminen kertoo kiintymyksestä. Välillä ne saattavat antaa omistajalleen hellyyttä nuolemalla tai tönimällä tätä. Hetken nuoltuaan ne saattavat pikku nipistyksellä kertoa, että hellimisvuoro vaihtuu. Tyytyväinen kani työntää päätään rapsutettavaksi ja asettuu löhöämään omistajan viereen. Sylissä kanit eivät yleensä viihdy. Kanin hyvästä olosta kertovat myös taakse ojennetut takajalat, rento asento, nopeat juoksupyrähdykset, hypähtelyt ja ilmassa kääntyilyt.

Kani pelästyy helposti äkkinäisiä liikkeitä, uhkaavia varjoja, kovia ääniä ja yllättäviä tilanteita. Silloin se menee piiloon.

Kun kani on hermostunut, se turisee ja läpsii etutassuillaan ja tömistää takajaloillaan. Kiukkuinen kani luimistelee korviaan ja ottaa hyökkäävän asennon. Pahoin voiva kani painaa korvat selkää vasten, on kyyryssä ja siristää silmiään. Tässä vaiheessa kani on hyvä viedä eläinlääkäriin. Kirskuttaessa hampaitaan sillä on pahat kivut ja se pitää heti vielä eläinlääkäriin.

Kanin asumisvaatimukset

Kani tarvitsee mahdollisimman suuren häkin, jossa se voi valita paikkansa loikoiluun, syömiseen ja ulostamiseen. Häkin tulisi olla mielellään useiden neliömetrien kokoinen. Häkille valitaan rauhallinen paikka, jossa ei ole vetoa tai suoraa auringonpaistetta. Turvallisen luolan tuntua häkkiin saa, kun osa siitä peitetään tukevalla kankaalla.

Häkin pohjalle asetetaan paksuhko kerros kuiviketta. Hienojakoinen puru ei ole kaneille hyväksi. Mikäli kani aivastelee, on kuivike vaihdettava toiseen. Nurkkaan laitetaan erillinen vessalaatikko, jota opetetaan käyttämään niin, että sinne laitetaan siivouksen yhteydessä kanin omaa pissaa ja papanoita. Silloin kani oppii helposti minne se on tarkoitus tehdä tarpeensa. Tästä huolimatta häkki on siivottava joka päivä.

Kanin tulee päästä häkistään halutessaan pois – kanit eivät ole mitään häkkieläimiä. Tilan, jossa kani saa olla vapaana, tulisi olla turvallinen. Jyrsiminen on niille niin luonteenomaista, että sähköjohdot on paras suojata.

Häkistä on löydyttävä:

  • kuiviketta
  • pesämökki/-mökkejä (jos kaneja on kaksi, molemmille oma mökki)
  • ruokakuppi
  • heinäteline
  • pissalaatikko
  • juomapullo

Kanien ruokatottumukset

Kani on kasvissyöjä ja se pitää kuitupitoisista kasvisruoista. Ruokakuppi on pidettävä aina puhtaana. Juomapullo huuhdellaan puhtaaksi vedenvaihdon yhteydessä. Kanille on annettava myös nakerreltavaa. Jos sen hampaille ei ole puuhaa, se turhautuu. Nakerteluun sopivat mm. lehtipuiden oksat, kävyt, pahvilaatikot ja kuivatut leivänpalat. Kani saattaa myös syödä omia papanoitaan, joka on täysin normaalia käytöstä, eikä siitä ole haittaa. Itse asiassa vitamiinipapanoiden syöminen on olennaista kanin hyvinvoinnille eikä sitä missään tapauksessa saa estää.

Ruokinta

  • kuiva heinä, jota kanilla oltava jatkuvasti tarjolla
  • tuoreruokaa päivittäin monipuolisesti ja vaihdellen (mutta pieniä määriä, jotta kanin ruoansulatus ei mene sekaisin)
    • vihannekset
    • juurekset
    • hedelmät
  • täyspelletit (pieniä määriä)
  • siemeniä pieniä määriä häkin pohjalle siroteltuna virikkeeksi.

Älä anna

  • pilaantunut/homeinen/nahistunut ruoka
  • maustettu ruoka
  • liian viljapitoinen ruoka
  • kylmä ruoka
  • kitkerät ruoat
  • liha-, maito- ja munatuotteita.

Lisätietoa antavat mm.
EESP - Eettisen eläinkaupan sertifikaatti
Suomen Kani- ja Jyrsijäliitto ry
Suomen Kaniyhdistys ry
Suomen lemmikkikanit ry