Kun koira lakkasi leikkimästä

Koirani lakkasi leikkimistä

Ensin Nano oli väsynyt ja jotenkin poissaoleva. Se ei enää venytellyt, juossut tai hyppinyt. Se käveli pää
vinossa, läähätti ja joi. Luulin sen johtuvan kuumista keleistä, mutta kun tuli kylmät syyskelit, läähätys
vain jatkui.

Nano ei myöskään halunnut rapsutuksia. Silloin kun rapsutin sitä, huomasin sen ihossa haavoja.
Kyynärvarsissa oli ihottumaa ja turkin keskellä omituisia rupia.

Kerran kaverini sanoi sen haisevan. Loukkaannuin, koska minun koiraani ei saa haukkua haisevaksi.
Mutta sitten haistoin sen itsekin. Se oli omituinen haju, vähän imelä. Ei tutun Nanon turkin tuoksu. Pesin
koiraani ja annoin sille luita, joita se ei enää syönyt. Omituista hajua ei saanut koirasta mitenkään pois.

Nyt Nano ei enää edes nuku lähellämme päivisin. Se vetäytyy eteiseen ja nuolee siellä tassujaan.

Menemme sen kanssa huomenna eläinlääkäriin, mutta taidan tietää mitä eläinlääkäri sanoo. Se on jo
vanha. En halua sen kärsivän enää, mutten haluaisi luopuakaan siitä. Tämä ei ole kivaa.

Terv. Koska on oikea hetki?